pilvet taivaan valkeat purjeet
joilla haaveet karkaavat
niitettyjen peltojen sänki
raapii ajotuulen vatsaa
kosinnat kosittu
pesinnät pesitty
etelään lennetty
en minä
otin pestin trollien ulkoiluttajana
vaihdoin vinkun talouswiskiin
vaihdevuotisen auktoriteetti ongelman
siedätyshoitoon
talvenselän taipuessa
hankkisin aamukamman
mutta sitä ennen
syksy riisuisi elokuun pikkuhousut
sähköistä valveunta
antoi maistaa mettä ja mahlaa
vanha magneetti
väistämättömällä törmäysradalla
sanojen sitkeää liimaa
sunnuntain puhelu pahaenne
en soittanut enää takaisin
ei pahalla
maanantaina
tuttu ulkopuolisuuden tunne
duunin seinällä kello
jonka sekunnit seisovat
kuin vähäjärkisen kyrpä
lasken silmäluomet
lumi sulaa
pyörien alla
vilistävät kaistaviivat
inulla on tuo tarinan kertomisen taito. Tässäkin runossa on kokonainen romaani. Sävy ja tunnelma joista pitää. Hieno runo.
VastaaPoistajeah, hyvä runo. alussa aivan uutta visa-kuvastoa valkeine
VastaaPoistapurjeineen jne ja sitten taas on the road, -vaikka vaivaiskin
aamukampa, vaihdevuodet ja auktoriteetin ongelma, magneetit törmäysradalla ja duunin seisova kello, mutta lumi sulaa kuitenkin - niin kuin kaistaviivat vilistävät.
joo kun jaksais taas joskus yrittää kirjoittaa novelleja (viimeksi kymmenen vuotta sitten jotain kyhäilin).
VastaaPoistaloppuun piti vähä easy rider meininkiä pistää...he he rokuhippeily kunniaan.