HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

markiisin kisälli

varpunen pyörähtää
pöydän ääreen
lantiolle ylettyvää
hiilen mustaa tukkaa
ympärillä hanhet ja srutsit
kilistellään mustat suolaiset maljat
yhteisymmärryksen ja sattumuksen siunauksen
riemuksi

heinäsirkkojen siritys
yön tuoksu
vyön nahkainen kieli
lipaisee pakaroiden punoittavaa ihoa
puren
melonin puolikas tisujen nipukoita
naaman upotessa
hyllyvään päärynä pyllyyn
syväkurkku nielun hävytön autuus
avaa hanat summerin soidessa

pimeiden ikkunaruutujen takana
lampaat susien nahoissa
näkevät painajaisiaan
valittamatta
aamuun asti

kadotamme toisemme
valuen happaman maidon virtaan
kattojen yli katsottuna
katukivi rivien rakoihin
lokkien ja pulujen
sinappipaperien aamunkoittoon

etusormi pyllyn reiässä
oli osoittanut oikeaa suuntaa

dokattua politiikkaa "päivitetty"

Suomineito
räkä poskella
perse pystyssä
dokattuaan globaalista pullosta politiikkaa
Nalle Karkki W, Jyrki - älä tyrki, Sika-Liisa "eläinten kauhu"
ja loput poliittiset homejuustot
parittamassa pala palalta
tyttöä kansan mielissä Elovena paketin kannen kaltaista
kultaa kuolaaville kultapossuile
kaupan päälle lyövät jo lyötyjä
keskiluokka kahlittuna uraputkeen ja lainan korkoon
hirttäytyvät hiljaisina autotallin jatkojohtoon
kun eivät jaksaisikaan

ennen
westendin kristalliyötä
LSD-isku eduskunnssa
hullut koirat ulvomassa
tästä ei yöt kuin
pitenee ja pimenee

kissojen ikuinen inho
suljettuja ovia kohtaan
näkevät unia
niiden takana

lauantai 18. joulukuuta 2010

Siipilehmä muutti Mytäjäisiin !!


Cow with the Wings


Tunnustuspalkinto Runoudelle


Siipilehmä muuttaa Möysän rannalta Mytäjäisiin
Ansioituneena ja aktiivisena runouden kirjoittajana ja
esittäjänä palkitaan vuonna 2010


Runoilija, lausuntataiteilija Mari Kanervaniemi


Mari tunnetaan laaja-alaisena toimijana
kulttuurin eri sektoreilla.
Runopiireissä myöskin taiteilijanimellä Runosika.


Hän on niittänyt menestystä mm. lavarunouden parissa,

poetry-slameissa.

Hän laulaa, tanssii, kirjoittaa, ohjaa,

yllyttää, yllättää, viitsii ja uskaltaa.

Hänellä on ollut runobändi Siritys, jonka tuotanossa yhdistyi


niin musiikki, lausuminen kuin teatterikin.
Mari on ollut mukana Runomaratonilla,
työskennellyt lasten ja nuorten sanataidehankkeessa,

on dramatisoinut ja ohjannut,


Hän on ottanut Melleriä ja antanut esityksen.
Mari improvisoi ja sanantaa,

ja opiskelee ja opiskelee - mm. Metropoliassa tätänykyä.

Aivan viime aikoina on

hän on nikkaroinut Riimi& Ralli-verstaalla.


Päijät-Hämeen Lausujiin Mari liittyi jo ammoin ja

Mari on myös ollut LahtiSoundsPoetryn jäsen
yhteisön
alkuajoista lähtien.


Ruohonjuuritason vaikuttaja,
ruutupaperin ja lehtiön kuluttaja,
sarkasmiin viehättynyt,

yksinkertaista elämää

kunnioittava luonnon ystävä ja

sosiaalisen median vastahankaaja.

Mari kuuntelee mielellään linnunlaulua kesäaamuin

ja veturin puhinaa pakkasöin.




Lahden Möysässä

lauantaina 18. päivä joulukuuta 2010

Jorma Martikainen, vuoden 2010 diktaattori


LahtiSoundsPoetry

SIIPILEHMÄ JAETAAN JO TOISTA KERTAA!

COW WITH THE WINGS
TUNNUSTUSPALKINTO RUNOUDELLE


Tunnustuspalkinnon voi saada yksityishenkilö, joka on

1. Kirjoittanut aktiivisesti omaa tuotantoaan ja
julkaisuut sitä joko esittäen, sähköisesti tai kirjana

2. Toiminut aktiivisesti runouden edistämiseksi
yhteistyössä toisten runoilijoiden kanssa

3. Ollut runoudessaan sekä mielipiteissään omaääninen
ja tinkimätön kuitenkin toisia kuunnellen

Palkinnosta päättää aina diktaattori, joka on saanut
CWTW-tunnustuksen edelliseksi toimntakaudeksi itselleen,
valinnasta ei ole valitusoikeutta ja sääntöjen mukaan
tunnustukseen saaja voi olla LSP-jäsen, mutta se ei ole
välttämätöntä. Henkilön tulee kuitenkin täyttää
yllä olevat ehdot. Palkinnon voi luovuttaa myös itselleen,
mikäli katsoo sen välttämättömäksi.

Palkinto tullaan jatkossakin jakamaan aina Heimonpäivänä 15.12.
ja diktaattorin tulee järjestää palkintojakoseremonia
itse parhaaksi katsomassaan paikassa sekä tiedottaa siitä.

COW WITH THE WINGS-veistoksen on suunnitellut
taiteilija Ta-tanka Haiku ja se on tilauksesta valmistettu
nimenomaan LSP-runouden tunnustuspalkinnoksi.

Ensimmäisestä Cow with the wings-tunnustuksesta
päätti runoilija Lealiisa Kivikari ja vuoden 2010
diktaattori on edellisenä vuonna palkittu
runoilija Jorma Martikainen.


Lahti Sounds Poetry on lahtelainen, vapaa
runoyhteisö, joka on perustettu Eino Leinon
päivänä 2009 ja sen toimintaan kuuluu mm

1. Omien runojen kirjoittaminen ja työstäminen sekä
palautteen antaminen verkossa, osoitteessa
www.lahtisoundspoetry.blogspot.com
2. Aktiivinen keskustelu ja vaikuttaminen erityisesti
runouden, mutta myös muun kirjallisuuden ja
kulttuurin alueella
3. Jäsenten omien runojen esittäminen
erilaisissa tilaisuuksissa ja medioissa
3. Koulutus- matka- ja seminaaritoiminta

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Tyhjän kirjekuoren luomouksessa,
postileiman epäselvyydessä hän
miettii mitä kirje on pitänyt sisällään.
Pääkaupunki katosi hetki sitten kartalta.
Runoilijan navigaattorin mukaan
siellä ei ole mitään kiinteää asutusta.
Kaupungin rajalla hän kirjoittaa -
Lunastakaa runoilija.
Antakaa hänelle vihreä kortti, uusi cv.
Rajan toisella puolella hänestä kasvaisi vielä vakavikko.
Hänellä on jo hypotenuusan hymy, ja
suhde kahteen kadettiin. Hän on replikaatti, mutta
viranomaisten mielestä implantti.
Runous on liian vakava asia tosikoille,
hän kirjoittaa reissuvihkoonsa ja kääntyy.
Hänen nimensä on Mito Kondrio. Hän on Eevan sukua,
ja tietää ettei heikko astia voi olla iäkäs.

torstai 9. joulukuuta 2010

Oukkei, ystävät.
Reilu kahden kuukauden remonttievakko alkaa olla takana.

Ehkäpä kohta alkaa lyyti kirjoittaa,
kunhan nyt ensin löydän sen lyytin tämän kaaoksen keskeltä
ja kenties jonkin piirteen itsestäni.

Älkää vaipuko murheen alhoon tai nietoksiin.

jm

outo kieli

ymmärtämättömät kirjaimet

loppusoinnultaan vapaat,
mutta tajuamattomat

vajaatahtoisten runonparsien
keskeneräisyys


17.7.2010

EL

tiistai 7. joulukuuta 2010

Pia Rautio / http://www.pictor.fi

torstai 2. joulukuuta 2010

Hyvää adventtiaikaa lukijoille ja kirjoittajille

Kuva: Pii Rautio / Mary
Retriitti eli retretti (<>
on vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi.

torstai 11. marraskuuta 2010

Joo, hmmm,

ryhdyn etsimään itseäni

alan itseni etsimisen. - Ensimmäiseksi suljen radion, puhelimen

sammutan television, katkaisen nettiyhteyden.

Suljen tuuletusikkunan, suljen lämpöpatterin venttiilin.

Lopetan ympäristön tarkkailun, alan kuunnella sisäistä ääntäni

Sisäisiä ääniä, kehon kieltä, kehon kieliä

mielen mimiikkaa , he-heh,

verisuonten kohinaa, aortan kalkkeutumisen rahinaa

korvien vinkunaa, rytmihäiriöiden sykettä,

Tässä kaikessa häslingissä ja informaatiotulvassa

….... vierähtää hetki, kuluu tovi, tuokiokin -

sitten kuulen ohiajavan auton. Meneekö ohi

vai ajaako pihaan. Naapuri tai taksi. - hetkinen -

rappukäytävän ovi kolahti, hissin ovi tuhahti –

senjälkeen ei mitään.

Mietin niitänäitä, mitään miettimättä, mitään

odottamatta, kaivamatta.

?

?

?

-pitkään mietin, ison harppauksen verran

kunnes tulee kylmä, avaan lämpöpatterin, puhelimen

ja hiljalleen kaikki laitteet jotka olin sulkenut

Huomaan - tässähän minä olen . Ei minusta

pelkäksi koskaan ole,

mutta tässä, näin olen

kaiken keskellä. Yksin, jo vain.


keskiviikko 10. marraskuuta 2010

KIILTOMATO.NET PÄÄKIRJOITUS/HENRIIKKA TAVI

Pääkirjoitus
Miten ymmärtää riimi?

"Mikä on runouden suhde kieleen?" on vähän samantapainen kysymys kuin: "mikä on kuvataiteen suhde siihen, mitä näkyy?", "mikä on musiikin suhde ääneen?" tai "mikä on tanssin suhde liikkeeseen?"

Toistuvasti kuuluu väite: Kokeellinen tai kielitietoinen runous – jolla tarkoitetaan kaikkea mahdollista paitsi standardin mukaista vapaamittaista runoutta ja proosarunoa – on jollain lailla sitoutunut ajatukseen, että "kieli ei yhdistä vaan erottaa”; että kielellinen kommunikaatio on mahdotonta; että runouden tehtävä on todistaa tämä väite; ja että tämä kieltä koskeva lähes uskonnollinen vakaumus on opittu ranskalaisilta filosofeilta.

Jarkko Tontin mukaan (Parnasso, 3/2010) "ongelma ei ole kokeilevassa avantgarderunoudessa vaan taustateorioissa. Siellä vaanii lähtökohta, jota kutsuttakoon nietzscheläis-derridalaiseksi virhepäätelmäksi. Se menee näin: Koska täydellinen kommunikaatio, toisen ihmisen tai tekstin ymmärtäminen on mahdotonta, on kaikki ymmärtäminen mahdotonta."

Minun on syytä uskoa, että oma runouteni kuuluu Tontin näkökulmasta "kokeilevaan avantgarderunouteen". Vaikka toki olen joskus tullut Derridaakin lukeneeksi, en kerta kaikkiaan pysty tajuamaan, mitä tekemistä kirjoittamisellani on Derridan taikka Nietzschen kanssa. Täytyy todella pinnistellä, jotta mieltäisin edes summittaisesti Derridan kielikäsityksen. En myöskään tunne ainuttakaan runoilijaa, jonka kirjoittaminen olisi sitoutunut kyseiseen credoon.

Jukka Virtanen kehui runoraadissa kirjoittamistani teoreettiseksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että kirjoittamisen ”teoreettisuuteen” pätee vähän sama kuin mitä Tuomas Nevanlinna on sanonut taiteellista tutkimusta tekevistä: ”Taiteilija ei tutki omia teoksiaan vaan omilla teoksillaan" (Mustekala 5/08). Runolliset tuotokset eivät ole jonkin teorian sovellusta, ne ovat itsessään runollista ajattelua.

Runon suhde kieleen

Koska en muista, mitä Derrida–Nietzsche sanoo kommunikaatiosta, lähdetään liikkeelle kielestä. Runouden suhde kieleen on kuin tanssin suhde liikkeeseen. Tarkastella kieltä ainoastaan onnistuneena tai epäonnistuneena viestintänä on kuin ajatella, että kaikki ihmisen liike on liikettä paikasta A paikkaan B. Ja seuraamalla samaa ajatusten ketjua tullaan väitteeseen: tanssitaiteilijan oudot pyörähdykset pyrkivät todistamaan, että vaikka kuinka liikkuu, ei lopulta pääse mihinkään.

Ei sorruta tällaisiin yksinkertaistuksiin. Kielen mukana kulkeutuu, kieli sisältää paljon muutakin kuin pelkän viestin; ja viestiä välittävät monet muutkin väliaineet kuin sanojen muodostamat ketjut. Runot ovat mitä moninaisimmin tavoin toisiinsa yhdistyvien kielellisten elementtien konstellaatioita. Runoutta voi kyllä ymmärtää, mutta sen ymmärtäminen ei ole aina – eikä mielestäni edes usein – viestin ymmärtämistä.

Toisinaan runoutta voi ymmärtää samoin kuin tanssia voi ymmärtää, eikä tässä uusi tai vanha, kokeellinen tai kokeilematon runous eroa mitenkään erityisellä tavalla: Miten ymmärtää piruetti? Miten ymmärtää riimi?

Henriikka Tavi
Kirjoittaja on runoilija.
http://www.kiiltomato.net/?cat=editorial

1988

Yleisön joukossa varmasti Miami Vicen Crockett ja Stubbs live in Tampere
(oli tämä Heikki Salokin hiukan varttuneemman oloinen kun häntä Hämeenlinnan Verkatehtaalla kesällä kuuntelimme, vai mitä chr. ja Lealiisa.)

yksiösimulaattori

valo paistaa lehtien raoista
aamun valtimon tasainen humina
yli harjujen lintuaura kyntää
lyijynharmaana
makaa järvenselkä

yksiö
tämä välitila on jumiutunut päälle
simulaattori
yhteen liimaantuneet pornolehtien sivut

kaamoksen selkää pitkin
nelistää sisäavaruuden kosmonautti
valkoisen vaipan läpi
kohti kevään ahtojäitä

tiistai 9. marraskuuta 2010

lauantai 6. marraskuuta 2010

Nykyajan ilmiöitä

Taidetta taidekioskista,
terveyttä terveyskioskista,
oikeutta oikeuskioskista?

Mainostoimisto-ADHD ideoi:
huippumalli hakusessa.

Halpelimo ompelee tuotteemme;
nyt myymälässämme täysin rupsahtaneet hinnat!

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

lamput

lamput loistavat

ilman makeutta,

valoisat hedelmät

luonnelma

Harjallaan yö, torkkuu

kupeillaan tähtien säkenet - hänellä

jonka jalkojen alla maa liikahtelee

kaikki sen lämpö ja vihreät niityt

Otsatukalla tuulten muistot

suupielessä hymy, kaipuun korsi

maanantai 25. lokakuuta 2010

Istun hiljaa

Verhojen taakse jäi

keltainen helle.

Istun hiljaa.

Vesi tippuu, imeytyy näkymättömiin.

Kevyt tuike

kaukana lähellä kaukana

tiivistynyt pylväisiin,

suloisia vaikutelmia.

Äänetkin.

perjantai 22. lokakuuta 2010



Ovi käy, askelilla, keveillä


ovi, niin kuin verho, sisään ulos heilahtaa

pysähtyy

Joku astuu

joku poistuu, valon hiljaa

pois korjaa huoneestaan

torstai 21. lokakuuta 2010

Uusi teksti

Uusi teksti
uusi teksti
uusi teksti

se kutsuu mua

ikuisesti
Tutustuin kerran erääseen kansatieteilijään.
-Eipä siinä sitten muuta. Kuin että
pink ja punk (Daniil Harms pastissi)

Paitsi -
että saatuaan tietää että olin säilönyt ullakolle
äitini vanhan marttapuvun ja kirjahyllylle
Eila Kivikk'ahon Kootut runot lainasi hän nämä.
Siitä on jo aika kauan. Kerran sain häneltä tekstiviestin
kaivaus- tai keruumatkaltaan Laatokan Karjalasta.
Ylipäätäänkin hän on iloinen ja uuttera ihminen.


keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Moritz, kissa Itävallasta.


Moritzin kaksoisveli Max jäi yli kymmenen vuotta sitten auton alle, mutta sellaista elämä on.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Aah! tätä onnea

Vettä valuu kuolleesta kuusta
lämmistä viskiä marraskuusta
Jäitä mahaan
matan mustalta taivaalta

(Kaikki) kirjat ovat avoinna
tyhjiä pimeät paperit

Kaamos

I Apatia

Miten voikin tulla niin pimeä
kun sulkee silmänsä.

II Optimisti

Vain pimeästä
voi nähdä valon.

muunnelmia

viisareilta raksahtelee unettomia
yön kirjaimia muodostelmia:
kissa olalta hyppää pöydälle
antaa uuden tavun, tassuillaan
toisen jo koko sanan.

perjantai 15. lokakuuta 2010

Mitä meinaat sisko
pannaako pystyy suuri pillupaneli?
Keskitytään olennaiseen
ajankohtaisesti.

Pyydetään pastori poliisi ja poliitikko paikalle
arvioimaan onko se sopivaa
alttarin kummallakaan puolella
eduskuntatalon saunassa, kadulla, puistikossa.

Tai veli hyvä
tunnustako ennen kuulutuksia
(jo vihdoin) kumpaan reikään
tökit yösyönnä peiton alla nuorikkoasi.
Eihän tästä muuten tule mitään!
Naimalupaa ei tule, jos et jätä toista reikää rauhaan.


Keskitytään olennaiseen kokonaisen kansan voimalla
naidaan pannaan panetellaan ja nussitaan !
Ja vielä kerran, yhä ja uudestaan.
Ja sitten porukalla erotaan!

Syttyikö sota sanoista vai sormileikeistä?

Hän joka osaa sanoa iljettävää hyi,
hän osaa myös mielikuvitella ja tehdä,
mikä minulle on hyi ja sinulle nam voi olla myös päinvastoin.

Ajankohtaista ei ole ajattelevien ihmisten dialogi
vaan aistien huuto ja määkiminen

Voi ihminen - ei moraalikeskustelua osaa harjoittaa
osaa vain huutaa mieltymyksistä ja tottumuksista -
eivätkä ne koskaan ole yleisiä vaan yksityisiä.

Se jättäköön viimeisimpänä housut jalkaan
joka on aivan tavallinen, normaali, määriteltävissä oleva -
ja silti seksuaalinen olento.

Heitä on aina helpompi syrjiä jotka ovat alasti ja vaativat oikeuksia!

(jo aika alkeellista laittaa ajankohtaisohjelman nimeksi
suuri homoilta - hi´o´hoi, äly jätti jo, kop kop ja kallot kolisee)

(c) LealiisaK | 2010 kommentti Ajankohtaisen kakkosen suureen Homoiltaan

muunnelmia

valtaavat lumisen omenapuun
pikkulinnut
yhtäaikaa syöksyvät sisään
putoavat ulos, alas siivilleen

* * *

sisään, hengitys alkaa
valkoisesta
sisään, pois ulkopuolelta
taloon

ikkunasta
jos unelta jaksaa
voi tervehtiä
ei ketään, jonka kasvoja ei ole

* * *

jos en ole valveilla olen
syvässä unessa hereillä

* * *

rinnakkaisiin maailmoihin
putoaa ihminen kuin pikkulintu
aina siivilleen, niiden alla ilma
joka kantaa, vaikka kukaan ei
toinen katso, näe, lennä

* * *

perjantai 8. lokakuuta 2010

Vuoluja

Varhain Hiljaisuuden päivän aamuna

koillinen punertaa.

Kaksi päivää ennen Aleksis Kiven iloa ja leikkiä

valo ulottuu

vain metsän reunaan saakka.

Ei yhtään sen pidemmälle.

Männynrungon takaa

kurkaa ketun äänetön virne.

Pihlajan oksalla vielä nukkuu

tilhen sirinä.

lauantai 2. lokakuuta 2010

levollisuuden laatuaskeleet

rantalepikon kahina


EL

onni


on

ni on



EL


sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Shine On



Möysän runoverstas sulkeutuu toviksi,
lähtee evakkoon, kauas kohti auringonlaskua.
Olkaa kiltisti. Hyvää Joulua.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Sain tänään emailin henkilöltä, joka kertoi
olevansa kiinnostunut eepillisestä runoudesta
sekä putki-ja viemäriremonttiin liittyvistä järjestelyistä.
Nyt mietin, uskallanko vastata hänelle.
Allekirjoituksena oli
Horna Liimatainen, Järvi-Suomesta.

torstai 23. syyskuuta 2010

Sumuun sukelsi, pilveen upposi kuu.
Jäi vain syyspäiväntasaus - sen viimeinen tunti.

Fairytales, South

the rock

the oak

8 lakes


eight lakes
and in the middle
I stand
beside the oak tree

waves full of small moves

the stream is where I sleep in
and wake up from

red colour
intuitive middle

waves full of small moves

the value of it being waving,
now moving calm

path of movements
one after another

Solitude of daily voices
of the traffic texture

waves full of small moves

three lakes are
free lakes

a tree and the lakes



you can tie your foreign hands
around the oak tree


mystery tree


EL

tiistai 21. syyskuuta 2010

Sade nousee pystyyn nousee tuuli.
Liekki nousee pystyyn nousee lämpö.
Maa nousee pystyyn nousee unikko.
Ilma nousee pystyyn nousee lintu.

En anna ajatusten nousta esteeksi
läpäisen kaikki elementtiseinät
kierrän tuulen takaa
veden pohjasta alata
tulen lävitse
maanpääliseen.

Chr:lle

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Mitä tapahtuu?

Linnut, monet erilaiset huutavat
puusta puuhun, kissa kulkee kumarassa.

Pojan tukka kasvaa sängestä ulos,
ruoho heinikoksi heinikko kaatuu korkealta.

Mitä tapahtuu?

Nainen seisoo marketin maitohyllyn edessä
siirtää katsetta 1 200 tuotetta oikealle,


putoaa laskuista kolmannellatoista, takana

muropaketit, myslit kaatavat turvonneen hyllyn lakoon.

Mitä tapahtuu?

Kirjailija etsii itseään sanojen paljoudesta
viikosta toiseen painostus repii selkärankaa

12 kuukautta aikaa karsia onnistuminen ääriin
kone lakaa jumittuu -taa sinkoaa kielen ulos avaruuteen.

Mitä tapahtuu:

täysi herääminen räväyttää pään täyteen silmiä
kääntää todellisuuden kirkkaaksi täydeksi varmuudeksi

siitä, että sinulle vieraat todellisuudet

isänmaat äidinkelet osingot obligaatiot uskonnot uskottomuudet

siunaavat ja vihkivät sinun päiväsi luetuksi

toiseuden reunalle.


torstai 16. syyskuuta 2010

Sudet juoksivat
niin tiheään metsäään että
metsä syttyi tuleen – pian tuli sammui
ja kaskesta nousi yksittäisten puitten valtakunta
Kojoottien puisto

Savuavat jäljet jatkuivat yhtenä jonona aavikon ylitse.


keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Kaupungissa harjun reunaa pitkin,
kulki kerran hirvi, huokaan havupuunrunkoon.

Ihmettelen pintaan pykivää juurta
se on vääntynyt ilmaan: portin maasta maahan.

maanantai 13. syyskuuta 2010

Kiinnostava

http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/2330729/pekka-tarkka-kirjallisuuskeskustelu-alentui-juoruiluksi

niinpä niin.
Oranssi nalle on jäänyt yksin
riippukeinuun
ilman kesää
lapsi
on imperatiivi;
ole valo!
Samaan aikaan
ompelen valkoisella pukuni helman sopivaksi
sinä toisaalla
kertaat kartan, kellonajan,tarvikkeet.

Minä puen
vatsaa pienentävän korsetin, kimaltavan leningin.
Sinä sidot

keskivartaloosi räjähteistä kudotun vyön.
Pirrän kulmiin tummaa ruskeaa
viimeistelen katseeni: wild rose.
Sinä laitat takin päällesi
luet rukoukset huulillesi.

Ihmiset:


tanssilattian läähättävässä
sinä katsot kelloa, minä nauran

savussa lennämme irtonaisina,
osina, toisiamme päin, ohitse.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Joka syksy maailma palaa pisteeseen
jossa tornit sortuivat. Yhdeksän vuotta
kulunutta aikaa, unohdusta ei voi ostaa
kaupallinen kanava sylkee mainoksia väliin
ja taas maailma palaa.

Kaikilla ei ole rahaa ostaa muistia:

Tyttö etsii ruokaa lapselleen
Pour au Pricnessä, Haiti jyrähteli

sijoiltaan tammikuussa.

Joka hetki vuorilla Afganistanissa
äiti antaa pojalleen kiväärin, jonka

piipussa palaa tuli huomenna.

Pakistanissa yksi hetki on pitkäkestoinen
kuolema, vesi ei palaa sinne mistä se on
lähtenyt, vaan peittää kaiken alleen.

Heillä ei ole nimeä, heidän kasvoja
emme näe kuvaruudussa. He puhuvat
muistiimme unettomina pitkinä öinä.


Kaipaus
kohti: minuutti tunnilta
idästä käy aamu, kerrotaan.

Pimeää vasten, sadetta
sisäpuolella ikkunalasissa

kesäauringon tähteitä
kissantassun jäljet.

perjantai 10. syyskuuta 2010

lyrikline

Älkääpä unohtako tätäkään
Sivusto jonka ensi-ilta Suomessa oli elokuussa;
silloin kun olimme kannustamassa Maria Kaisaniemessä.
Tässä Saila Susiluodon vuoro olla äänessä:
lyrikline [Autoren Details]

Eeva-Liisa Manner: Leikkejä yksinäisille/Tämä matka (1956)

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kansainvälinen lukutaitopäivä, olkaamme, lukekaamme - sydämen kyllyydestä



Puu ja kivi eivät ne synnytä
ihmistä, eivät edes nämä sanat
puu ja kivi.
Kaipaus synnyttää.
Puun, yhden sanan
tai ihmisen ikävä on enemmän
kuin eläin.
Kyllä Kaiku
meidän koira ikävöi
ankerias palaa mereensä,
mutta ei se kuvittele tulevaisuutta
yhtään paremmaksi.
_ Jouni Tossavainen -08/Kuusikirja

maanantai 6. syyskuuta 2010

Hector - Olen hautausmaa (1973)

Hector - Lapsuuden loppu (1974)

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

KorkokenkäPäiväkirja 4

Eilen oli taidelauantai. Olin liikkeellä mokkasiineillä, joista toinen kilisee askelten tahdissa, ne ovat sielunkenkäni. Mutta, mutta huomioin tällaisen: ei ollut korkon korkoa ja se kävi päivän mittaan jaloille raskaaksi. Paljaasti asfaltilla. Jalat on luotu metsään kulkemaa, virran reunalle, niitylle tanssimaan! Olin kuuntelemassa Swing ittiä sekä Pikkuteatterilla ja Galleria Aila Seppälässä ja kuoronjohtaja Ari Niskasella oli muuten tosi mageet kengät.

perjantai 3. syyskuuta 2010

KorkokenkäPäiväkirja 3

Nyt olen harjoitellut kengillä niin paljon, että ne ovat venyneet,
ne lonksuu. Piääkö korkokengät olla aina jalan normaalikokoa yhtä
pienemmät? Kävin ostamassa Essolta tupakka ja minulla oli aivan luonnoton olo!
Kuka keksi korkokengät? Kenen iloksi niitä käytetään? Jaloilta ei varmaan kysytä ainakaan mielipidettä. Terhillä oli jalassa maanantaina todella kauniit, violetit matalat kengät.
Ne näyttivät pumpulilta jaloissa.
(huokaus)

"Potilaan nänniä imeneen tapausta käsitellään korkeimmassa oikeudessa."

Lääkäri sanoi: kätilö käski. Paniikissa potilaskin lupasi.
Ja ihan hetken minä sitä vain
ei sitä nyt imemiseksi voi edes sanoa
imaisin vain.
Jotta saan selville onko kysymys vakavasta sairaudesta,
täysin lääketieteellistä siis.

Sisko sisko sisko sä olet kyllä minun makuuni
Sisko sisko sisko mut hoidetaan ensin tää duuni.

Hän tunnusteli rintojani yhä uudelleen,uudelleen
vielä ultratutkimuksen jälkeen uudelleen ja kysyi
saisiko maistaa, tarkempaa tutkimusta varten,
sitten hän imaisi 10-15 sekunnin ajan, muistaakseni.

Sisko sisko sisko sä olet kyllä minun makuuni
Sisko sisko sisko mut hoidetaan ensin tää duuni.

Tutkimusmenetelmät ovat tavanomaisia ja asianmukaisia.
Terveisin alempi oikeuistuin. Hän kehui rintojani kauniiksi,
Sitten hän imaisi. Syytteet hylättiin.

Siskooo siskooo tää on siskoo siskoo tää on...

On hyvä, että saadaan ennakkoratkaisu siitä mikä on
hoitotoimenpiteissä
sallittua mikä ei.
Mikä on sallittua, hmmm, minun makuuni.

Mut hoidtaan ensin tää duuni.

Hän levitti geeliä rinnoille ja puristeli niitä edestä ja takaa.
Lääketiedettä tuntemattomalle nännin imeminen tuntuu oudolta.
Mutta lääkäri sanoi: minä vain imaisi. Minun makuuni.
Asiasta järjestään suullinen kysely. Hoidetaan ensin tää duuni.


(Oliko lääkäri nainen vai mies?)

torstai 2. syyskuuta 2010

KUUN VAIHEITA

Silloin kun hän syntyi luin astrologian kartasta:
kuu oli vanhentunut 29 astetta vesimiehessä matkalla kohti
kalojen kärkeä.

Yö ajelehti tummien vesien vyöhykkeellä
niin kuin runous jolle harvat uskaltavat astua.

Eilen elokuu taittoi itsensä syyskuuhun vetisessä yössä,
hän taittuu mukana kuun vaiheissa.

Elämä on harjoitus jota piirtäjä kuvaa
viivalla satoja, tuhansia kaaria.

Nyt pilvet peittävät puolikkaan kuun,
nyt valkoinen hevonen nukkuu eikä kukaan
parkaise hiljaisuudessa

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Merkki

Olutbaariin istahtaa sarkanuttuinen,
adidashousuinen nuorimies.
Riekaleista räntää sataa ikkunan takana,
autojen katot kiiltävät, jarrut kirskuvat.
Miehen talvilenkkareista valuu pöydän alle vetinen sohjo.
Mies katsoo ympäriltään sopivaa hetkeä.
-Tuossa kassissa, hän nyökkää naulakkoon, on
hirven sydän, maksa ja munuaiset.
Hän kaataa oluen lasiin. Hirven suolle.
Olut vaahtoaa. Suo on vaiti.
Kassi keinuu, värähtää vielä, kun rekka ajaa ohi.
Kaukana talojen välistä näkyy metsän reuna.
Kun olut on loppunut, kassin liike pysähtynyt,
metsästäjä nousee, ottaa saaliinsa
ja mennessään kopauttaa sitä ovenpieleen.
Tarjoilija jolla on kaulassaan puraisun punainen merkki,
vavahtaa, pudottaa tyhjentyneen lasin lattialle.
Männyistä, metsän reunalla, putoaa lumi.

Peili

Jos hississä, ylös mennessänne, vieras
mutta tutunoloinen matkakumppani sanoo sinulle
- Minä rakastan sinua.
Mitä muuta voit tehdä kuin myöntää.

Osaltani

tämä on alkanut olla
semmoista osallistumattomuutta
Omaan napaansa tuijottamista
niin kuin napa
olisi ruohonkorsi
oljenkorsi
pilvi tahi tyven
linja-auto
tai pikemminkin z-juna
(takseista en kehtaa mainita mitään)

Päivän Scooppi

Uusi Lahti/ Mari :
Scoop Publishware AB ::: ePaper :::: "
klikkaa sivua 10

KorkokenkäPäiväkirja 2

Lapsena sain vihreät kumisaappaat, mielestäni ne olivat niin upeat, että nukuin ne jalassa. Korkokengätkin ovat upeat, mutta en ole enää lapsi. Isovarpaasta katsottuna kolmas varvas oli puutunut harjoitusten jälkeen viisi tuntia. Laitoin illalla mehiläisvoidetta jalkoihin, ettei niin pistelisi. Kello kolmetoista laitoin korkokenkäsukat jalkaan ja kengät niiden päälle - sopii muuten loistavasti yöpuvun kanssa. Syntyy korkeaa tekstiä, huimaavaa.

Kiitos Ninalle silikoonivinkistä.

t. Lissu

oudonlailla onnelinen päivä

sairausloma
flunssa toipilaana
verovirasto myöntää
nollan prosentin veron
loppu vuodeksi
poliisit pysähtyvät antamaan tietä
aurinko työntää sadepilvet syrjään
karjalankadulle
nousee thai-hieronta paikkoja
kuin
alku syksyn sieniä
biologinen
piparin himo
pyörittää päätä

tiistai 31. elokuuta 2010

KorkokenkäPäiväkirja 1

150 senttiä pitkä ihminen voi lisätä pituutta käyttämällä kenkiä, joissa on korotetut pohjat tai korot. Länsimaissa on erityisen suotavaa, että ainakin naiset käyttävät korkeakorkoisia kenkiä, oli heidän lähtömittansa mikä tahansa. Olen nähnyt myös muusikko Samin Saaren käyttävän kenkiä, joissa on korotetut pohjat.

Länsimaalaiset ihmiset, vaikka ovatkin korkeasti koulutettuja ja sivistyneitä eivät ole tottuneet juurikaan poikkeumiin ihmisten ulkoisessa olemuksessa. Kokemukseni mukaan vielä 46 vuotiaidenkin mittaa määritellään julkisesti, usein myös kovaäänisesti.

Rakkaan ystäväni Ria Lampisen kannustuksella ja henkisellä tuella aion nyt ottaa haltuun kymmenen senttimetrin korkokengät. Ostin ne tarjouksesta Sokoksesta ja ne maksoivat 22 euroa 45 senttiä. Korot ovat tukevat, ja pohjassakin löytyy paksuutta.

Ensimmäistä kertaa olin korkokengät jalassa Sibeliustalolla lauantaina lauluyhtye Rajattoman konsertissa. Hämmästyttävin huomioni oli se, että Petra ja Juha Runankoski eivät tunteeneet minua, koska minulla oli niin hienot kengät ja olin liian pitkä.

Käveleminen sujui kuulemma moitteettomasti, mutta silti jalkojani särki ja minua huimasi. Kun konsertti oli ohitse, jouduin ottamaan kengät pois ulkona ja kävelemään paljainjaloin autolle. En pystynyt kunnolla käyttämään kytkintä enkä kaasupoljinta, koska päkiöitä kivisti. Riia neuvoi minua: on ostettava korkokenkäsukat.

Tänään ostin korkokenkäsukat. Olen nyt harjoitellut kenkien käyttöä noin kolme tuntia jauhelihakastiketta tehden, lakasten, siivoten. Voin sanoa, että sukat auttavat, eikä jalkojani kivistä niin paljon. Seuraava tavoitteeni on... enpä vielä paljastakkaan, koska en ole varma yllänkö siihen.

Kengännumeroni on 37-38 kengästä riippuen.

T. Lissu

hevoset

kirjamessut raviradalla
pari ikäihmistä istuu kahviossa

odotellessa lukukeikan alkamisaikaa
taivaan harmaat hattaramahat
ravistelevat pisaroita
neljännen kerroksen katsomobaarin ikkunaan

iskelmägimma
moukaroi uraansa
jota kestää onneksi
vain kolmen itsemurhan verran
en ota kantaa tapahtuvatko ne
esitetyissä kappaleissa vai katsomobaarin pöydissä
ulostaudun
pelastautuakseni teollisesti tuotetulta epätoivolta
vesilätäköissä kelluvalle tupakan natsalle

radalla miehet
puristavat suitsista
edellisillan syke
tikittää päässä
ottaa oman aikansa
olen tyhjä kirjekuori
ne ravaavat ohitseni
kavioillaan maankamaraa rummuttavat
ja sisältöä täynnä olevat
hevoset

Liisa Tavi: Näkemiin Nyt Oikein Paljon (live 1979)

Liisa Tavi - Voit vielä etsiä

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Painunut mieleen

Mulla ei oo kasettimankkaa enää. You tubesta ei lydy.
Mutta tällainen soi päässä:

Syksy on muutakin kuin kesän kuolemaa
mä painan nenän kiinni ikkunaan
Huoneeseen on joskus jäänyt perhonen
sä kysyt miltä tuntuu pyydystää

Hiekkarannat ne ihmiset vei mukanaan
eikä jäätelöä tartte jonottaa
Sä naurat voiko kesä olla vain valokuvia
suljet kaiken punaiseen rasiaan

Syksy on muidenkin kuin surullisten laulujen
ensi yönä järven yli kävellään
Jos ei paista kuu mä sytytän sen
jätän just sen verran meille palamaan

Saä tanssit ja tanssit ja sun naurus aikoo sanoa
mennään syviin metsiin vaeltaan
Jätetään huolet juodaan ja pudotaan
katotaan tarkkaan maailmaa

En näe sust unia mutta herään vierelläsi
aurinko on vielä kerran syyskuun yllä
Massakin on huurre kaivan talven vaatteet
puut riisuutuu laivat lähtee lämpimämpiin vesiin

Biisin lauloii joskus kaheksakytl. alussa Liisa Tavi
sanoittajaa, säveltäjää en muista, sanat näemmä muistin.
Hyvää alkavaa syyskuuta!

Runopuulaaki 2010

ONNEA MARI - YLEISÖÄÄNESTYKSEN VOITTAJA
JA SUOMEN VIIDENNEKSI PARAS LAVARUNOILIJA!

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Yellow Moon



RUNOPUULAAKIN LOPPUKILPAILU TO 26.8.

Lähde Ravintola Kaisaniemeen!

Hyppää kanssamme junaan klo 16.17.
hämäliset menee ajoissa,
jotta ehtii ja saa hyvät paikat.

Jos et ehdi tähän(kään) junaan,
niin käännä nupit kaakkoon
Radio Suomessa klo 19.06-20.30

T: Marin kannustusjoukot!

tiistai 24. elokuuta 2010

Tiistai

Maailman humu
riemu ja suru
Keväällä vaimo lähti -
maantietä pitkin hän meni.
Nyt omenat ovat kypsyneet
pudonneet, eikä vieläkään kauas puusta.
Ruokapöydän alla, jalan juuressa
kissa kehrää yhä.
****
ps. onko kodinonni monivuotinen,
rahapuu näyttää voivan hyvin, miksi sitä
kutsutaan myös Juudaksen puuksi.

perjantai 20. elokuuta 2010

Torstai

Nauru pidentää ikää
joka on itkemällä alkanut,
hiki otsalla edennyt.

Lopussa kiitos seisoo.


Lähde:
Elinkeinoelämän valtuuskunta
Suomen ammatilliset keskusjärjestöt
Suomen ritarit
Suomen martat
Suomen iskelmänikkarit

Suomineidon leipälaji

Valon jatkoaika

EL

Laatuolohuone

ylimalkainen lepo

EL

torstai 19. elokuuta 2010

Keskiviikko

Haluan kanssasi naimisiin, kirjoitin Hänelle,
tai jos se ei ole mahdollista
niin ainakin sisään aittasi rappusilta.
Ja joka kerta olen saanut vastaukseksi:
" An error occurred while making the requested connection."
Mitä tehdä, kysyy nimimerkki ' olenko saanut rukkaset'.

maanantai 16. elokuuta 2010

Maanantai

Keitetylle runolle niin kuin kananmunolle,
(terveisiä Jukka Parkkiselle)
kannattaa aiheuttaa shokki-ilmiö
laittamalla se hetkeksi kylmään virtaavaan veteen.
Näin tehden kuori irtoaa helposti, ja paljastuu
onko runon sisus kovaksi keitettyä modernismia.
Pilkottaako sieltä imagistin ilme,
(t)oisin (s)anoen elliotin sormi,
vaiko romantiikan pehmyt kudos,
röyhelöpaidan rimpsu.
Onko siellä dadaa, vai avantgarden alkio
ellei peräti uusi tavi.

Kun ravintoarvot on todennettu - loput
analyysit kaislikkoon! nyt nauttimaan;
suolaa päälle ja tilliä hiukka.

lauantai 14. elokuuta 2010

Perjantai

Varhain, eilen aamulla , huomasin etteivät runot
maistu. Miltään, eivät edes paperilta. Siinä sitten töihin
pyöräillessäni aloin miettiä, mille runoilija haisee.
(naispuoliset runoilijat tietysti tuoksuvat, vassakuu.)
Työpaikalle päästyäni, saamatta vastausta ongelmaani,
päädyin pohtimaan, onko karkeakarvainen runoilija
yleisempi kuin tylppänokkainen.
Täytyykö runoilijaa ulkoiluttaa säännöllisesti,
onko se sisäsiisti, voiko siitä saada sellaisen.
Voiko runoilijan jättää yöksi ulos, vaiko nimenomaan -
niin täytyy tehdä. Ovatko runoilijat
enempi niitä, jotka kiipeävät puuhun.
Eivätkä muka osaa tulla sieltä alas.
Lisääntyvätkö runoilijat muuten kuin keskenään?
Luulen että osa runoilijoista asuu puunlatvasssa-
kerran sinne päästyään koko lopun elämänsä.
Niin - osa on sitten näitä rannanjärveläisiä,
liplatusrunoilijoita. Jotka heittelevät litteillä
kivillä leipiä vedenpintaan kuin tankoja ikään.
Ja sanovat: Voi, rakas että (viisi tavua).
Näitä mietin aamupäivän työtuntien aikana.
Onko semmoinen puolisukeltajarunolija yleinen.
Hän joka tarkastelee
maailman menoa näkyvän pinnan alaisesti kuin vedenalaisesti ikään, surrealistisesti.
Mutta takapuoli loistaa pystyssä realismin maailmassa. Niinpä.
Puolisukeltaja saattaa monesti tuoksua mystisesti mudalle.
Iltapäivällä tuli mieleeni
tämä Lealiisankin kuvaama runoilija Jenni V.
Luonnonlapsen ja tuotantoyksikön ruumíillistuma,
joka keskellä niittyleinikkiketoa märehtiessään
katselee suuret silmät kosteina kun
Valion säiliöauto ajaa peiponlaulun aikaan pihaan. Jenni on lämmin, tuoksusta en sano mitään.
Illansuussa, kotimatkalla, päädyin runoilijan geeneihin.
GMO. Onko runoilijan geenimuuntelusta direktiivejä.
Sallitaanko moinen. Haa. Jos löydettäisiin Runebergin
ja Rimbaudin runoilijageeni,
niin saataisiinko aikaan kansallismielinen, katu-uskottava, lähestulkoon Sahara-uskottava porvoolaisrunoilija.
Ja Fredrika;
tämän päivän Frekrikakin saisi torttuunsa punssin sijaan jotain ihan muuta. Luodin kenties.

Näin kului taas yksi työpäivä kirjallisuuden ohessa.
Hienoa
...huomata, että luonnonilmiöt
ovat saaneet tämän blogin Elämään :)

perjantai 13. elokuuta 2010

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Syöksyvirtaus

Se on ihan hyvä kun olet tuollainen,
niin kuin normaali suomalainen sää,
jonkin verran ennakoitavissa.

Ei niin että ensin kaikki olisi kuumaa ja ylimaallista,
melkein eksoottista, ja sitten humahtaisi:
tuloksena tuhottomasti roskaa,
erilaisia katkoksia, kaikenlaista hankaluutta.

tiistai 10. elokuuta 2010

Oi Silmäterät, Pupils

Muistakaa viedä opettajalle omena!
Avustajalle avokaado.
Rehtorille retikka, jos ei sitä löydy
niin retiisikin soveltuu.
(Sanataiteen ohjaajalle
punakynä ja hiirenvirna olis passeli:)
ja muistakaatte aina mielin avoimin
katsella ikkunasta..ulos.
Niin kyllä sitten - viimeistään
joulukuusen ympärillä laulu maittaa.

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Vinkulle terveisiä

Utuisen hikinen on ollut tämänkin aamupäivä,
koeta kestää :))
Matthews Southern Comfort

hippiliikkeen pimeäpuoli

kesä 2000 jotain
nostokurkien varjoissa kurkkii
yön tuntien karnevaali
miehistöä shanghaijaa
systeemin banaanilaivaan
lapioimaan koksia
maailman kaminaan'

paperin ohuet ideologiat
historian perseen pyyhkäisy
paranormaali kuvio
guru normaali paviaani
hippiliikkeen pimeäpuoli

rekkaparkkien välilihaa
pitkätukka luftwaffe
meille teille
vai highwaylle
hippiliikkeen pimeäpuoli
vesimiehen aika sukeltaa
syviin vesiin

helkkari mikä helle...

torstai 5. elokuuta 2010

kylvelijä

Olisiko runoilu,
runon kirjoittaminen, runous p.o.
enempi kylvelyä
kuin viljelyä
elo, elokuu
välittämättä korjuu

jokainen yö ja yön henki, hetki?nen
entä, entä vain pieni entä - entänen
niitto, se viikate ja mies
haikeasti laulava haravoija
kaunotar, ja hurmurilla
tuima puimakone slip slip, svooosh svooosh, kääk
siilo ja seiväs
mylly
myllyn kivet
ja kaula . pellolla kana, kanan pelto
peltokanan polvi. niittynätkelmä. a haa.
kurkiaura
ja kurjenmiekka lävitse nätkelmän poven.
Runsasravinteisen vesistön nokturno,
oksanen rasahtaa...............Teemu, tuu jo. kuiskaa

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Eikö olekin metkaa, että...


Suomalaisilla on

jännittävällä tavalla

hyvä sosiaalinen

yhteishenki

Olemme

kollektiivisesti

yksinäisiä

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Kääpä

Katso

kuinka kaunis

on koivun runko

ja tuo kääpä

joka kasvaa

siinä kiinni

kuin tatti.

Sen pinta

on kuin

kylmää ja kosteaa

satiinia.

Tiedätkö

mikä laji se on?

Saakohan

sitä imeskellä?


tiistai 27. heinäkuuta 2010

Hippiäistä ei saa rääkätä


Kuulin, että esikoispokkariani on kyselty. Pyynnöstä siis otan tilaisuudesta vaarin - kuten mummo iltapäivätansseista - ja mainostan kirjaani:


Helpoin tapa on tilata kustantajalta

SUL Julkaisut Oy

Mannerheiminkatu 11 B, 15100 Lahti

toimitus@kuntolehti.com


Kirjaa on toistaiseksi myynnissä myös Ravintola Hiidenkivessä Lahdessa sekä Heinäsuon kesäteatterilla Hollolassa.


Kirjan hinta on 12 e


PK

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Hei Petri

Ystäväni kävi eilen kylässä, hän oli kuullut
runojasi jossain, kysyi tunnenko sinut ja
kysyi vielä mistä voi ostaa Hippiäistä.
En osannut vastata - laitatko tänne
blogisivuille mistä kirjaasi voi ostaa,
Jorma voisi siirtää sen tiedon tuohon
sivupalkkiin :)

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Kirjanmerkki


Kun kerran

luet minua

kuin avointa kirjaa

voisitko käyttää

kirjanmerkkiä

mieluummin

kuin taittaa

sivun kulmat

hiirenkorvalle.

Niistä jää ryppy.

sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Ystävä

Ystävän tunnistaa siitä,
että saa ajaa ratikassa hänen sarjalipullaan.

Tieto ystävästä tekee olemisen
samanaikaisesti vakaammaksi ja kepeämmäksi.

Kun ystävä matkustaa, hän on mielessä:
nyt hän Viipurissa, ehkä kohta jo Pietarissa.

Tämä helle...
toivottavasti hän muistaa sen mineraaliveden.

Runopuulaakin Lahden osakilpailun voittaja Mari Runos. Mukkulassa 17.7.10

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Onnea

Mari, ja tsemppiä jatkoon !!
Poetry slam: "Runous voi hyvin" Lahdessa ja Runopuulaakissa: "

ps. pega. laita tähän yläpuolelle Marista
hyvä soolokuva Maratonilta.
Mun Pianopaviljongilla ottamat kuvat on ihan epäkelpoja. Kiitos.

Run marathon

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Runot ovat hiljaisia heräteostoksia

rustaantuvat vahingossa

onnistuvat tai eivät


Rantahiekka rakentuu
pienistä, pyöreistä kivistä
joille meren aallot antautuvat

sulavat kuumille kiville


Runot ja simpukankuoret

pieniä, koristeellisia esimerkkejä
rakastettavista yksityiskohdista

sisältävät joskus
kohisevan merituulen kokonaisuudessaan,

taltioivat olennaisen


miniatyyreina



8.7.2010
EL
vilvoittelemassa
aamuisessa joessa

älä kalise

aamu-uinnilla
aamuisessa joessa

joki on aamuinen
ihana olo

joki on mielentila

kiemurtelee kuin
ihminen käänteissään

sen syvänteissä voimistuu
puserruksessa puhdistuu


2.7.2010
EL
Rakkaus sattui sinuun


Sillä kaiken

horsma
hiirenherne
orvokki
osmankäämi
teeruusu
ruusunlilja

rakkauden


on tarkoitus loppua



5.7.2010
EL

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Rrrrakkkaus

Rrrrakkastan. Rrrrakkastan. Rrrrakkastan.

Ja sssssä?

Sssssä he he he hhelllliissset he he he helllänä.

Hhhhumalllun suussssttta.
Puuuuuut pyörrriiii silmissssä.
Ja ja ja jalllaaaat uuppooooo johonkin määtttääääseen.
Ri ri ri iiinnnnnassssa tytytytykytttääää.

Jjjja jjjjäääännnn kiiiii tähän ttunntteeeeseen.
Enkä ha ha ha halllluuuukkaan tästä poisssss.

Ooooot mun viiiilleee, mmmmaakeee ssshhampanjapullo.

Mmmmä kulautan sut nnnnyt huhuhuiviin.

Se se se se on sse rrrrakkkaus.

TEEMARUNOJA HELTEESSÄ ?

Viikonlopun teema
Tommy Tabermanin kunniaksi:


RAKKAUS, RAKKAUS, RAKKAUS

kielletyt sanat sallittuja:
rakkaus, sydän, tuska, sielu
ja mitä niitä kaikkia onkaan

uusiosanat sallittuja:

rivot sanat sallittuja:

riutuvat sanat sallittuja:

hullaantuneet imelät sanat sallittuja:

kuluneet sanat sallittuja:

tunteet&romantiikka
SALLITTUA SALLITTUA SALLITTUA

SALLIMUS RAKKAUS HYVYYS ARMO
KAIPAUS KAUNEUS EROTIIKKA

KAIKKI SALLITTUA, PAITSI

"Värisevää sielua ei saa tallata"
Tommy Taberman

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Runon päivä



Eino Leinon
ja runon päivänä
karauttaa kaapeleita pitkin
sähköpostia
bileet peruttu
ja
Turkulaiselta kustantamolta
...arvoisa kirjoittaja...
...teos ei sovi kustannusohjelmaamme...

saappaat tukevasti
Lahden undergroundissa
hell` yeah!

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Eino Leinon päivänä 2010

Tommy Tabermanin kuoleman jälkeen milessäni on
ollut yksi hänen runoistaan erityisesti. Itselläni se löytyy
kootuista runoista 1970-1977 "Kukkiva kivi" , 1980.
Kokoelmasta Kaipaus.


Ohjeita matkalle
epätoivon tuolle puolen

Älä sano ehkä, jos voit sanoa kyllä.
Älä sano katsotaan huomenna
jos voit jo tänään sanoa ei.
Älä sano lintu kuin lintu,
sano pääskynen tai haukka.
Älä sano kukka kuin kukka,
sano keltavuokko, Anemone
ranunculoides, ja kissankello.
Älä sano, no olkoon, jos voikukista
aletaan keittää heikoille keittoa
ja kissankellolla halutaan soittaa
muurahaisellekin sapeli kouraan.
Älä sano, samapa tuo, silläkin uhalla
että sinut heitetään vailla
vettä ja paitaa, pimeään, kylmään.
Älä pelkää yksinäisyyttä, ehkä se
on pelkkä tauko ennen loppusoiton
pitkää, kiivasta syleilyä.
Älä huokaa, jos sinun on huudettava.
Älä huuda jos kuiskauskin rikkoisi
kurkiaurat matkalla rinnasta rintaan,
särkisi ikuisesti aran astiamme.

Älä, älä koskaan suutele otsalle
jos voit suudella suoraan suulle.

Runon ja suven päivä


Tänään sopii luettavaksi esim. Hellaakosken Sarjoja,
paras suomalainen runomuotoinen sotakirja
heti Jylhän Kiirastulen jälkeen.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Kantarellikastiketta

Klönttejä.

Jotain ihme lönttejä.

Rakkauvella tehty.

Kanttarelli

Olipa kerran nuori paimentyttö.
Hän oli jo usean vuoden ajan
kaitsenut suuren tilanherran karjaa.
Paimenessa ollessaan hän oli tutustunut myös sieniin
ja varsinkin kanttarelleistä oli oppinut
valmistamaan erinomaista keittoa.
Paimentyttö oli rakastunut nuoreen metsänvartijaan.
Ja niin eräänä päivänä
kun oli taas aika tarjota isännälle keittoa
tytön ajatukset olivatkin hajamieliset
ja niin keitosta tuli klimppistä ja kaikinpuolin epäkelpoa.
Ensimmäisen kerran tilanherra tuohtui tytön keittotaidolle
ja komensi tämän viemään keiton pois.
Niin kauas kuin pippuri kasvaa.
Tyttö meni hämilleen tuomiosta ja lähti viemään keittoa pois.
Mutta muistessaan että nuori metsänvartija oli päiväntöistä
varmasti nälissään, päätti hän
kuitenkin tarjota keittoa tälle.
Metsänvartija heti huomasi ettei keitto ole sellaista kuin mitä hän oli saanut keitosta kuulla.
Mutta koska hän oli tyttöön kovasti rakastunut, sanoi hän: "Oivallista kanttarellimuhennosta
olet valmistanut, saisinko vielä toisenkin lautasellisen."
Tähän tyttö ei osanut vastata muuten kuin
hymyilemällä salaperäisesti
ja antamalla pojalle toisenkin lautasellisen, muhennosta.
Ja niin he elivät elämänsä onnellisina, kantterellisalaisuutensa kanssa, loppuun asti .
Sen pituinen se.


Inspiraation lähteenä Terhi Wilmannin blogiavaruudessa leijuvat kirjoitukset!