HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

torstai 26. maaliskuuta 2015

26.3.2015

Naapuri poraa
tuuli hölskyttää ja helisyttää
koira kuorsaa
kello rytmitttää ja hipsuttaa
hampaat rasauttaa.

Valon vaihtelut ovat jyrkät.


Tietoa on valtavasti:
sieluni on murtumaton
minua ajaa darwinin uteliaisuus
edellisessä elämässäni olin preeriahevonen
jos olisin kasvikuntalainen niin mangolia
ennen kuolemaani minun tulee matkustaa dubliniin
ja luonteeltani olen vaskipuhaltimet
minua ympäröi vihreä aura
olen 82% samaa mieltä kuin pirkko, keijo ja kirsi
sataan ei pääse kuulemma kukaan.


Kaukolämmityksellä on oma soundi, se kohisee, vaikka
sanon teineille viisi kertaa päivässä
ettei omakotitalossa voi alvariinsa käännellä patterin säädintä. Pään sisäpuolella humisee verenpaine.


Joulukortit on kaapin, särkylääkkeet lipaston päällä
nukke roikkuu seinällä
lääkäriaika jääkaapin ovessa
verho on valkoinen, lattia keltainen
sohva on turkoosi, kirjojen hyllyssä pöly käy henkeen.


Kun katsoo vuosia samaa huonetta sokeutuu.


Tietoa on valtavasti:
kuntaliitoksen jälkeen on hämmästyksen aika
keskustan puutaloilla on kohtalo, se on auki
lahden kaupunki tilasi lintupönttöjä lammilta
oikeus vapautti johtajan syytteistä
suolistosairauksista kansantauti
kokemuksella kuoppien ohi
virtsan väri vaihtelee
etlarista tulee tabloidi ja sisällön määrä pysyy ennallaan
sitten vielä rajoitettu erä, renkaan vaihto ja loppuunmyynti
etusivulta voi lukea vaalitaistelun ankaruuden.


Koira kuorsaa edelleen, mutta kissan ääntä en kuule
se lähti kaksi yötä sitten kun sillä on
maaliskuu.



(c) LealiisaK

#vaalit2015


Lähteet:

FB:ssa rullaavat testit
Useampi vaalikone
Etelä-Suomen Sanomat 24.3.15


maanantai 9. maaliskuuta 2015




Yö on pitkä tukka takkuisena
pää työntyy takkaan lähettämään savumerkkejä

pimeys haarukoina raapimassa päänahkaa
voiton merkki, viisareiden hitaasti etenevät veitset

unen suu pilkkaa syljeskellen kattoon
seinät kuin arkaa mieltä lipova kieli

hiljaisuuden painekattilasta kasvaa
lattian lävitse hampaita.



Oi uimataitoani!
Huoneesta toiseen räpiköin perhosta sammakkona.



(c) LealiisaK

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Sörssell




Laitoin salaattia yötä varten valmiiksi tekeytymään.
Riivin jäävuorisalaattia kulhon pohjalle, oikeastaan kerän kanta,
ja se mitä sen ympärille oli jäänyt.
Päälle pilkoin puolikkaan melkein kotimaista kurkkua.
Punasipulia viipaloin yhden kappaleen – yhtään ei itkettänyt,
 jos kyyneleitä tuli, eivät olleet kaihon, ilon jännityksellä kyynelöin tänään.
Muutaman säkeen konseptoin myös,
kaksi suhteellista sivulausetta, ja yhden kuvan.
Yhdeksän kirsikkatomaattia, niiden nahistuminen ei haittaa,
tunne on tullut hyvin tutuksi viime päivinä.
Adjektiivien kanssa täytyy tässä iässä olla varovainen.
Puolikas suippopaprikaa, makeaa sanoo kääre, siihen on uskominen.
Fetajuustoa murskasin myös, no, sen mitä edellisen prosesssin jälkeen oli jäljelle jäänyt. 
Pari hilpeää sanaa, loraus balsamiviinietikkaa, yksi mantra, yksi lume,
kaksi nousevaa intuitiota, assosiaatio,
seitsemän konnotaatioita, lopuksi oliiviöljyä kaksi ruokalusikallista. Yrttejä?
Sitruunan unohdin kauppaan. Kellon laitan soimaan aamukolmeksi.
Lehtikin on jo silloin tullut.