Piikkilankapellon
on valloittanut raamatullisen kaunis puutarha
katson ryppyisten kankaiden siliämistä
solmujen heltiämistä
hetkien ojentuminen aroilta vuoteilta
nihkeä päivän keskikohta
vanhus torkkuu leikatun oksiston alla
vastasyntyneet kärpäset kiertävät kukkaplaneettoja
mesi ja kirkkaus huutavat puissa
juovuttava tuoksu sitoo happamat sielut
unet surisevat
Talven pureksima sielujuurikas pehmenee
avautuu väreihin
rakastuu
xxx
Aina joka kevät
ojentuminen
aroilta vuoteilta
Valkoista kohtaa ei oikein erota lukea. Muuten pidän tästä. Sinullahan on mahtava runontuotoskausi selvästi.
VastaaPoista