sunnuntai 23. elokuuta 2009

Annaliisa/Lahti


Hän tuli, istui
rappusille siihen minun punaisten kukkieni viereen.
Yhden kerran hän katsoi noilla silmillään taivaan sinisillä.
Ruohotimotei kukki ja nurminata; ihme
ja tosi että aika lopulta loppuu.

Annaliisa Lemmetty
23.8.09
klo

1 kommentti:

  1. Terhi25. elokuuta 2009 klo 21.18

    Tässä on tavoitettu kesän mittainen rakkaus, surumielinen ja etääntyvä tunnelma kahden ihmisen välillä.

    Loppuminenkin on eräänlainen tapahtumaketju ja ihme?
    Hyvästijättöruno?

    VastaaPoista