kultanokka
istui hiljaa
koivun
ylimmällä
oksalla
ei laulanut tavuakaan
keittiön kello
03.38
isosiä kysyi
miksi pyöreässä
liikkuu viiva
hoitaja kirjasi
sen raporttiin
isoisä halusi
leikkiä piiloa
peiton alle, päälle
alle, päälle
hoitaja kirjasi
sen raporttiin
olikin keltanokka
lauloi monta tavua
ja avautui
ennenkokematon
avaruus
"miksi pyöreässä liikkuu viiva" , isoisä huomaa kysyä mitä me emme huomaisi.
VastaaPoistaEikö ole ihmeellinen kysymys, jos ei olisi niin vakavasta sairaudentilasta kyse olisin tästä riemuissani ja tavallani olenkin - se kertoo ihmisestä paljon - hän on / tai oli hetken muotojen maailmassa, muisti pyöreän ja viivan. Ihmeellistä.
VastaaPoistaKiitos Anna-Liisa, kun kommentoit, se tuntuu juuri nyt erityisen tärkeältä. Isoisän tila on mennyt huonommaksi ja viikkoni alkoi niin, että etsin hänelle uutta "kotia" jossa palvelut olisivat 24/7 vaan kiven alla ovat paikat.
Kirjoitit oivan runon ja tuo jatkumo säkeestä toiseen sujuu mikään ei pysähdy. Viimeinen lause päättää runosi ensin sulkemalla ja jättää oven johonkin auki. Kyllä vanhusten ajatukset ovat joskus hyvin mielenkiintoisia, pyöreässä liikkuu
VastaaPoistaviiva, joskus olen harmirellut etten kirjoittanut ylös vuosien varrella kuulemiani asioita. Toivon sinulle jaksamisia ja olet oikeassa kiven ja rahan alla h-paikat ovat. Vasta sitten kun on jo liian heikko voi päästä hoitopaikkaan
Tämä on hieno.
VastaaPoistaPetri sanoi sen: hieno.
VastaaPoistaAvautuu pieni avaruus hoitajan kirjaamisten kautta,
mutta isoisä näkee jotain mitä me emme, suurta:
viivan liikkeen (pituuspiirejä, planeettojen reittejä
päättymättön jana halkaisijana?)
kaiken yllä kultanokka, ymmärtämätön.
Kiitos!